Ei mitään sotaa, kiitos.

Tänään on sitten kuitenkin alkanut sotaharjoitus ja maihinnousu Hangon vesillä, vaikka mitään tämän tapaista ei kai pitänyt voida tapahtua.

Esko Seppänen on kirjoittanut, että pitkä lista erilaisia koodinimiä on hyväksytty asianomaisessa eduskunnan valiokunnassa. Muodollisesti siis siellä on annettu tällekin harjoitukselle lupa ilman että päättäjät olisivat saaneet tietoa siitä, mitä päättivät.

Koska kenraalit ovat viimeksi kysyneet puolustusministeriltä mitään? Heidän ei ole tarvinnut, kun Elisabet Rehn antoi luvan lisätä NATO-yhteensopivuuksia muutaman prosentin joka vuonna. On kuulemma toimittu perinteisten suuntaviivojen mukaan. 

Jotenkin tulee mieleen se talouden musta maanantai, joka seurasi, kun tietokoneet eri maissa oli ohjelmoitu ihan hiukan liian tiukkapipoisiksi. Johtajien piti ottaa puhelin käteen ja vakuuttaa toisilleen, että me emme missään tapauksessa ole huonontamassa kanssakäymistä keskenämme.

Ihan salaa presidentiltä, hallitukselta ja varsinkin eduskunnalta on tultu siihen, että Iltalehden Viikonvaihde-liite julistaa etusivullaan: Asekaupat sitovat Suomen USA:han. Onko tämä viisasta strategiaa? Lisää tekstiä on tässä 23.4.2016 ilmestyneessä lehdessä useilla sivuilla.

Tärkeintä on, että maassamme on vallinnut rauha yli 70 vuotta. Siitä saa jokainen täällä olla kiitollinen. Pidetään edelleen yllä rauhaa. Se on paras strategia. Kysymys sodasta ja rauhasta on liian tärkeä jätettäväksi sotilaiden käsiin on sanottu.

Purkakaa se NATO:n kanssa solmittu MoU-sopimus välittömästi. Se ei ole ollenkaan sopusoinnussa Suomen perinteisen rauhantahtoisen linjan kanssa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu